sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

kevättakki

Untitled

Uusi kevättakkini pääsi testiin, kun vedin sen kuvausreissun ajaksi päälleni muutama päivä sitten. Ihan vielä sillä ei tarkene ainakaan täällä Tampereella. Tykkään tuon takin yksinkertaisuudesta tosi paljon! Värikin on jotenkin raikas ja tällaiselle vaalealle yksilölle onkin tarvetta tummien talvitakkien jälkeen. Takki löytyi Onlysta.

Untitled Untitled Spring dreaming

keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

"Kai sä jotain muutakin teet kuin opiskelet?" Osa I

Multa kysyttiin tuo otsikon kysymys jokin aika sitten. Tajusin, etten ole tainnut blogissa juuri kertoa tällaisista asioista, joten ajattelin hieman kirjoitella opiskelun ulkopuolisista kiinnostuksen kohteistani mahdollisena postaussarjana. Ensimmäisen osan aiheeksi valitsin piirtämisen ja muun taiteilun.

piirtäminen ja taide

Untitled

Piirtäminen on kiinnostanut minua pienestä asti. Osallistuin lapsena koulun kautta moniin piirrustukilpailuihin ja mun piirtämä kuva julkaistiin myös jossain lastenlehdessä. Suurimmat inspiraation aiheet ovat aina olleet luonto, eläimet ja vesi sekä yhtenä isoimmista innostajista myös lohikäärmeet. Jo vauvakirjassani on piirustus, joka kuvatekstin mukaan esittää lohikäärmettä. Muistaakseni olen piirtänyt sinne myös delfiinin. Vesieläimet ovat yleisesti tosi kiinnostavia, tykkään piirtää kaloja ja kaikenlaisia vedenalaisia olioita.

Pienenä piirsin siis paljon eläimiä ja mielikuvitusotuksia. Ala-asteella taiteilin ystäväni kanssa myös sarjakuvaa, jota taidettiin saada valmiiksi muutama vihkollinen. Yläasteella sain vaikutteita mangasta, mutta aika pian siirryin takaisin itselleni tyypilliseen, realistisempaan tyyliin. Aloin piirtää eläinten lisäksi muotokuvia julkkiksista ja lähipiirin ihmisistä. Lukiossa suoritin paljon kuviksen kursseja ja tein kuvataiteen lukiodiplomin, josta sain stipendin. Lukiossa innostuin myös savitöistä, ja saven muovailusta tuli minulle piirtämisen ohella mukava ja luonteva taiteen muoto.

Nykyään piirrän tosi harvoin. Viimeksi taisin saada valmiiksi syntymäpäiväkortiksi tarkoitetun kasvokuvan, sen jälkeen olen lähinnä värittänyt värityskirjaa, piirrellyt mustavalkoisia mandaloita tai luonnostellut jotakin muuta, kuten näissä kuvissa näkyvän naisen. Piirrän mieluiten lyijykynillä. Myös vesivärit, hiili ja mustat tussit miellyttävät.

Untitled

Muuten taiteessa omaa silmääni miellyttää yksinkertaisuus ja selkeys sekä tietynlainen minimalismi. Yleensä pidän myös taideteoksista, joissa on harmoniset värit ja ne ovat esittäviä, vaikka abstraktitkin teokset voivat toimia. Haluaisin vielä kertoa siitä, kuinka esimerkiksi huonekalut voivat olla melkein vaikkapa veistoksen veroisia katseenvangitsijoita, mutta ehkä kerron sisustusmaustani lisää jossakin myöhemmässä postauksessa.

Miltä tällainen ainakin vähän pintaa syvemmälle menevä kirjoitus vaikutti? Kannattaako tätä postaussarjaa vielä jatkaa?

tiistai 15. maaliskuuta 2016

hiukan riskialtis kevätpäivä

Perjantaina pakattiin kamerat laukkuihin ja lähdettiin kevätseikkailulle, joka ei ollut mikään kaikkein turvallisin. Käveltiin Nekalaan, eli ei kovinkaan kauas keskustasta kuitenkaan. Ehdittiin pyöriä ja ihmetellä joku viitisen minuuttia, kun joku paikallinen nainen tuli juttelemaan. Hän sanoi asuneensa alueella 20 vuotta ja voivansa kokemuksesta sanoa, ettei laukkuja tai kameroita tai muutakaan omaisuutta tule jättää mihinkään lojumaan lyhyenkään matkan päähän, sillä kaikki varastetaan. Kuulemma kukkapurkitkin viedään pihoista ja autot kadunvarresta. Nainen myös kertoi, että perunapellolle oli hiljattain poltettu jonkun epäonnisen auto. Hirveän pitkään ei siellä loppujen lopuksi viivytty vaan jatkettiin matkaa takaisin keskustaan ja kahville. Saatiin kuulla, että meidän vakkaripaikka suljetaan, nyyh!

Nekala

Kahvin jälkeen aurinko alkoi kunnolla paistaa ja se houkutteli meidät vielä toiselle retkelle, joka tuntui jo turvallisemmalta. Käveltiin rantoja pitkin Pyynikille. Rannassa odotti myös yllätys: siellä lojui kaksi kasaa simpukankuoria. Sellaisia, joita voisi olla meressä, ei järvessä. Joku oli varmaankin tuonut ne sinne. Otin niistä enemmän kuvia kuin mistään muusta koko päivänä.

SurpriseSpring makes me smile Untitled

lauantai 5. maaliskuuta 2016

mineraalimeikkejä ja halkiopaita

Tällä viikolla olen kokeillut kahta uutta juttua, halkiopaitaa ja mineraalimeikkejä. Aloin himoita tällaista halkiopaitaa marraskuussa kun oltiin reissussa ja jostain päin Málagaa bongasinkin lopulta tämän yksilön. Vasta eilen oli kuitenkin esimmäinen päivä kun puin tuon paidan päälleni. Tuntui kuin olisi ollut mekko housujen päällä! Kokeilin myös solmia nuo liepeet yhteen toiselle sivulle. Sekin näytti ihan kivalta. Vielä kun keksisi tämän kaveriksi jotain muutakin kuin mustat housut. Ehkä kokeilen jonain lämpimämpänä päivänä tätä kynähameen kanssa liepeet solmittuna.
  Untitled

Toinen uusi kokeiluni on mineraalimeikit. Haluan siirtyä pikku hiljaa luonnonmukaisempiin (ja mieluiten myös eläinkokeettomiin) kosmetiikkatuotteisiin, joten päätin tilata Everyday Mineralsilta muutaman näytteen meikkipohjista, poskipunasta ja korostusväristä. Olen kokeillut nyt kahta meikkipohjaa, mattaa ja puolimattaa, ja yllättynyt oikein positiivisesti! Tuntuu kuin iholla ei olisi mitään meikkiä. 

Hyviä puolia näissä kokeilemissani meikkipohjissa ovat siis kevyt, meikitön tunne, hyvä pysyvyys ja lisäaineettomuus. Iho saa myös hengittää, sillä mineraalimeikkien ei pitäisi tukkia ihohuokosia. Aiemmin käyttämäni nestemäiset meikkivoiteet sen sijaan saattavat hyvinkin olla syy ihoni huonoon kuntoon, joten odotan innolla, josko ihoni tasoittuisi hengittävämpien meikkien käyttämisen myötä. Tuntuu, ettei mineraalimeikki myöskään tartu niin ikävästi ihon kuiviin kohtiin kuin meikkivoide. Sävyn valintakaan ei ole niin tarkkaa kuin meikkivoiteissa. Kokeilemieni meikkipohjien kaksi eri sävyä vaikuttivat molemmat sopivilta, sillä meikki ikään kuin sulautui ihoon. 
  Untitled

Huonoja puolia olen huomannut tähän mennessä kaksi. En saa peitettyä punoitusta ihan yhtä hyvin kuin tavallisella meikkivoiteella. Punoituksen kuriin saamiseksi on onneksi omia mineraalimeikkikikkoja, kuten korjausvärejä. Mineraalimeikkipohjien levittäminen on myös hitaampaa kuin nestemäisen meikkivoiteen. Ihoni huonon kunnon vuoksi olen pyöritellyt iholleni monta kerrosta tätä meikkipohjaa, ja aikaahan siinä menee. Idea on siis sirotella mineraalimeikkijauhetta esim. lautaselle tai purkin kanteen, pyöritellä se tiheän kabuki-siveltimen sisään ja sitten pyöritellä sivellintä kasvoilla. Meikkausaikani on pidentynyt varmaankin noin vartilla, mutta harjoituksen myötä tahti varmasti nopeutuu.

Jo näiden kahden kokeilun jälkeen luulen, että hankin näiden näytteiden loputtua vielä normaalikokoisenkin meikkipohjan (näytteet ovat kooltaan 0,14 g ja niistä riittää ainakin muutamaksi päiväksi!), siveltimen ja jonkin punoitusta korjaavan värin. Mineraalimeikit ovat varmasti kesälläkin miellyttäviä, kun kuumana päivänä ei tarvitse pakkeloida naamaansa raskaalla meikkivoiteella. Täytyy kaiken tämän hehkutuksen jälkeen vielä lisätä, että tämä ei muuten ollut maksettu mainos!

Untitled